Tampere liikennevallankumouksen jälkeen

Tampereella on väännetty liikenteestä vuosikymmeniä. Molemmat viime aikojen suurimmat poliittiset kamppailut - rantaväylän tunneli ja ratikka - koskevat nekin liikennettä.

Keskustelu on pitkään pyörinyt eri liikennemuotojen ja -hankkeiden välisessä kisassa. Mutta entä jos Tampereen tulevaisuus näyttääkin pitkällä aikavälillä ihan toisenlaiselta?

Liikennepolitiikka on perustunut oletukseen autoilun jatkuvasta ja toistaiseksi päättymättömästä kasvusta. Tiet on mitoitettu yhä kasvaville automäärille.

Monissa länsimaissa - ja vähän meillä Suomessakin - alkaa kuitenkin olla merkkejä autohuipun saavuttamisesta [http://www.orastynkkynen.fi/?p=5142]. Autohuipun jälkeen autoilun kasvu taittuu ja voi kääntyä jopa laskuun.

Nykyään liikenne on jakautunut tiukasti eri kulkumuotoihin: omaan autoon, jalankulkuun, bussiin, taksiin. Tulevaisuudessa liikenne saattaa muuttua enemmän palveluksi, jossa olennaista on tulos - siirtyminen paikasta toiseen - ei kulkumuoto.

Bussin kuukausilipun tai oman auton omistamisen sijaan voikin ostaa liikennepaketin, jolla saa tietyn määrän joukkoliikenne- ja taksimatkoja. Liikenne alkaa muistuttaa enemmän nykyisiä kännykkäpaketteja, joissa kuluttaja saa tietyn siivun puheluita, tekstiviestejä ja dataa.

Auton omistamisen ikiaikaista asemaa saattaa horjuttaa myös jakamistalous. Euroopan taksikuskit ovat jo lakkoilleet vertaistaksipalvelu Uberin takia.

Jos Uber tai vastaavat ratkaisut rantautuvat Tampereelle, kenestä tahansa autoilijasta voi tulla taksikuski - ja toisaalta monilla oman auton tarve vähenee.

Teknologia mullistuu myös liikenteessä. 2040-luvulla tuskin enää ajellaan paljon nykyisenkaltaisilla polttomoottoriautoilla. Tilalle ovat tulleet lataushybridi- ja sähköautot sekä monenlaiset biopolttoaineet.

Pieniin kuljetuksiin saattaa tarjoutua uusi vaihtoehto nelikoptereista. Verkkokaupan pakettia ei välttämättä toimitakaan kotiovelle enää pakettiauto, vaan automaattiohjattu pienoiskopteri.

Automaattiohjaus tulee ennemmin tai myöhemmin myös autoiluun. Kun inhimillisen virheen osuus vähenee, romahtavat liikenneonnettomuudet - ja moukkamainen liikennekulttuuri, kuten suojatiesäännön järjestelmällinen rikkominen.

Automaattiautot voivat merkitä kaikkein suurinta mullistusta liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Jos autot muuttuvat automaattisiksi, kannattaako enää jokaisen kodin käyttää ikiomaa autoa tunti ja seisottaa sitä parkkipaikalla loput 23 tuntia päivässä? Mihin tarvitaan omaa autoa, jos lähimmän automaattiauton voi hälyttää vuorokauden ympäri muutamassa minuutissa?

Jos ikiomista autoista siirrytään yhteisiin automaattiautoihin, pärjätään nykyistä huomattavasti pienemmällä automäärällä. Sillä aikaa, kun itse istun toimistolla enkä enää tarvitse autoa, se ehtii kuljettaa välillä Maria, Tuomasta ja Fatimia.

Jos autojen määrä romahtaa murto-osaan, samoin käy pysäköintitilojen tarpeelle. Terveisiä vain kaikille, joiden mielestä kannattaa investoida miljoonia euroja uusiin maanalaisiin pysäköintihalleihin.

Tulevaisuuteen liittyy toki paljon epävarmuuksia. Jotkin kehityskulut etenevät ripeästi, toiset verkkaisesti. Osa lupaavista teknologioista osoittautuu myöhemmin kupliksi, toisaalta tilalle saattaa tulla uusia yllätyksiä.

Varmaa kuitenkin on, että 2040-luvun Tampereella liikenne näyttää monessa suhteessa hyvin toisenlaiselta kuin nykyään.

 

Oras Tynkkynen, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Hyvää ja menestyksekästä vuotta 2015!

Tilaisuuksissa löydettiin tavoitteita

Kaavan tavoitevaiheessa järjestettiin yhteensä kymmenen erilaista tilaisuutta asukkaille, erityisryhmille ja elinkeinoelämälle. Tilaisuuksissa oli mukavasti osallistujia. Esille nousi ehdotuksia muun muassa joukkoliikenteen, asumisen, esteettömyyden ja elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseksi.  

 

Neljä alueellista tilaisuutta järjestettiin yhteistyössä Alue-Alvareiden kanssa. Tilaisuuksissa keskityttiin aina kyseisen kantakaupungin alueen (länsi-, etelä-, kaakkois- ja koillinen) käsittelyyn. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asumisessa arvostetaan erityisesti viihtyisyyttä, rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä, omaleimaisuutta ja lähipalveluita. Toiveet menevät myös ristiin; osa toivoi väljyyttä ja osa asuinalueiden tiivistämistä. Palveluiden suhteen toivottiin erityisesti yhteisiä maksuttomia julkisia tiloja, monitoimitaloa, uimahalleja ja lähipalveluiden säilyttämistä.

 

Pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä toivottiin

Virkistäytymis-teemassa toiveissa korostui yhtenäiset virkistysreitit sekä rantojen parempi hyödyntäminen. Liikkumis-teemassa nousi vahvasti esiin pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen. Pyöräilyn suhteen toivottiin mm. yhtenäisiä, sujuvia pyöräreittejä ja parempaa kunnossapitoa. Joukkoliikenteen osalta toivottiin bussiyhteyksien parantamista. Myös lähijuna seisakkeineen mainittiin monessa palautteessa.

 

Nuoret ja vanhat mukana vaikuttamassa

Nuorison sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen työpajoissa keskityttiin kyseisen ryhmän näkökulmiin. Nuorten keskuudessa teema harrastaminen ja vapaa-aika keräsi eniten palautetta, joskin kaikki muutkin teemat synnyttivät paljon ajatuksia. Toivottiin monipuolisesti erilaisia harrastuspaikkoja sekä hengailupaikkoja. Ikääntyneet nostivat esiin mm. yhteisöllisen asumisen sekä yhteiset tapaamispaikat ja -mahdollisuudet. Vammaisneuvostossa puhuttivat esimerkiksi palveluiden ja virkistysalueiden saavutettavuus kävellen ja joukkoliikenteellä.

Harrastusryhmien työpajassa nousi esiin mm. ajatus siitä, että kaupungin pienet hukkatilat, kuten pienet rakentamattomat tontit, pitäisi ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi harrastusryhmille. Elinkeinoelämän työpajassa keskusteltiin mm. liikenteestä, pysäköinnistä, keskustan elävöittämisestä ja kivijalkakauppojen toimintaedellytysten turvaamisesta.

Palaute ja kehittämisehdotukset hyödynnetään

Syyskuun 27.päivänä järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla Minun Tampere 2040 -päivä. Päivässä oli esillä kaavan tausta-aineistoja ja siellä haastateltiin vaikuttajia. Päivässä oli monenlaista tekemistä ja tutustumista koko perheille.

Työskentely asukkaiden ja muiden osallisten kanssa on ollut antoisaa ja olemme saaneet paljon laadukasta palautetta ja kehittämisehdotuksia. Niitä hyödynnetään kaavan tavoitteiden muodostamisessa. Seuraava jalkautuminen osallisten keskuuteen tapahtuu syksyllä 2015, jolloin esitellään kaavaluonnosta. Toivottavasti tapaamme silloin! Siihen asti jaamme tietoa www-sivuilla, Facebookissa ja blogissa.

 

Kirjoittanut: Mirka Härkönen, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy

Mitä Tampere voisi oppia tulppaanimaalta?

Monipuolinen luonto lähellä kaupunkia, lukuisat harrastusmahdollisuudet, ruokakauppojen laajat valikoimat ja rauhallisuus olivat ennen Hollantiin muuttoa itsestäänselvyyksiä, mutta saivat Tampereelle palaavan perheemme tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja kotoisaksi. 

Kahdessa vuodessa Haag ehti kuitenkin näyttää omat parhaat puolensa. Hollannista jäin erityisesti kaipaamaan monipuolista, vaivatonta ja tiheää julkista liikennettä, kattavaa ja sujuvaa pyörätieverkkoa, OV-chipkaartia, museumkaartia, huikeita kulttuurisia elämyksiä ja huvittelumahdollisuuksia sekä rentoa, välillä jopa satumaista elämänmenoa.

1 Maanlaajuinen matkakortti ja museokortti helpottavat elämää

Iloisia uutisia: Suomeen on tulossa sekä maanlaajuinen matkakortti että museokortti. Waltti-matkakorttihankkeessa on mukana 9 ELY-keskusta ja 22 kaupunkia, myös Tampere. Waltilla voi alkuvaiheessa matkustaa busseissa. Kun mukaan saadaan vielä junaliikenne ja liityntämatkat lentokentille, matkustaminen helpottuu oleellisesti.

Hollannissa yhteinen matkakortti on arkipäivää. Lähes jokaisen hollantilaisen ja pitkäaikaisen turistin lompakosta löytyy OV-chipkaart, jota voi vinguttaa halki maan niin bussissa, ratikassa, metrossa ja junassa kuin randstadrailissa, junan ja raitiovaunun välimuodossa. OV-chipkaart leimataan lukijalaitteessa matkan alkaessa ja uudelleen sen päättyessä. Tällöin kortilta veloitetaan maksu matkan pituuden mukaan. Matkakortin voi hankkia henkilökohtaisena tai anonyymina, jolloin sitä voi käyttää vuorotellen useampi perheenjäsen tai vaikkapa Suomesta kylään saapunut yövieras.

Reissuun voi Hollannissa lähteä ilman etukäteissuunnitelmaa ja lipunvarausta, kunhan matkakortilla on tarpeeksi rahaa. Myytävänä on myös kerta- ja matkailijalippuja. Korttia voi ladata asemilla ja ruokakaupoissa. Jos myöhästyy suunnitellusta yhteydestä, peliä ei ole vielä menetetty, sillä pian tulee seuraava vuoro. Junissa on oma osasto pyörillä, pyörätuoleilla ja lastenvaunuilla matkustavia varten.

Toivon, että Tampereen julkinen liikenne on tulevaisuudessa nykyistä tiheämpää ja vaivattomampaa. On alueita, joihin on työlästä ja raskasta matkustaa usealla bussilla. Tampereelle suunniteltu ratikkalinja on kallis investointi, mutta toteutuessaan todellinen vaihtoehto autoliikenteelle kuljettaessaan suuren joukon ihmisiä nopeasti paikasta toiseen. Junayhteys lentokentälle tekee Tampereen seudusta nykyistä helpommin saavutettavan.

Museokortti lisää museokäyntejä

On todella ilahduttavaa, että Suomen museoliitto on ottamassa vuonna 2015 käyttöön maanlaajuisen museokortin. Mallia korttihankkeeseen Suomi on ottanut Hollannin ja Sveitsin museokorttisysteemeistä. Hollantilaisella museokortilla pääsee rajattomasti 400 museoon kautta maan. Miljoona museokävijää käyttää museumkaartia 6,4 miljoonaa kertaa vuodessa.

Molemmissa maissa idea on sama: maksamalla vuosimaksun pääsee rajattomasti kaikkiin järjestelmään liittyneisiin museoihin vuoden ostohetkestä. Museot.fi-sivuston mukaan Suomessa on 904 museota. Rekisteröityminen järjestelmään on nyt käynnissä. Tampereen ja Pirkanmaan museoiden kävijämäärät ja tulot kasvavat kortin myötä varmasti, kun matkailijat vierailevat samalla reissulla monessa museossa ja säästävät kortin ostamalla rahaa.

Museokortin hinnaksi on suunniteltu 50—54 euroa. Alankomaissa hinta on samansuuntainen, 54,95 euroa, johon lisätään kertaluonteinen rekisteröitymismaksu 4,95 euroa. Hollannissa on käytössä myös 27,50 euron hintainen alle 18-vuotiaiden kortti. Tällainen nuorisokorttivaihtoehto lisäisi oleellisesti myös suomalaisten lapsiperheiden museokäyntejä.

Oma kokemukseni hollantilaisesta museokortista on erittäin myönteinen. Kävimme lastemme kanssa lukuisia kertoja mielimuseoissamme, eikä koko museota tarvinnut kiertää kiireellä läpi, vaan jotakin saattoi jättää seuraavaan kertaan. Kynnys poiketa uuteen museotuttavuuteen ohikulkumatkalla oli matala.

2 Pyöräilystä on tehty helppoa ja kannatettavaa

Kuningaskunnassa pyöräilijä on tien kuningas. Punaiset pyöräkaistat erottuvat selkeästi auto- ja kävelyteistä, pyöräilijöillä on omat liikennevalot ja etuajo-oikeus ajaa jopa yksisuuntaisella tiellä vastakkaiseen suuntaan ja kääntyä oikealle, kun muu liikenne seisoo punaisissa valoissa. Juna-asemien edustojen pyöräparkit ovat täynnä pyöriä ja junan pyörävaunuun voi ottaa pyörän mukaan. Rotvallit eivät menoa hidasta, koska niitä ei ole.

Pyöräily on hollantilaisille luonnollinen tapa liikkua, kuin kävelyn toinen muoto. Pyöräily opitaan jo äidinmaidossa, kun vauvat kulkevat pyörän kyydissä kantoliinassa tai ohjaussarvien väliin tai laatikkopyörään asetetussa vauvanistuimessa.

Pyöriä on joka lähtöön ja ne ovat todellinen vaihtoehto auton hankinnalle. Lapsia ja eläimiä voi kuljettaa perhetandemeilla, laatikkopyörillä ja perävaunuilla. Taakkapyörässä kulkee kolmekin lasta, kun asettaa vauvanistuimen ohjaussarvien väliin ja taakse tavallista pidemmälle tarakalle vaikka kaksoset peräkkäin tuplaistuimeen. Lähes kaikkien pyörien etuosassa on jykevä kori, joten lastenistuimet eivät estä vaikkapa kauppakassin tai repun kuljettamista. Saatavilla on myös erityisiä kuljetuspyöriä, joissa on pitkä tarakka isoa kuljetuslaatikkoa varten edessä tai takana.

Suomessa alkaa olla useampia erilaisten laatikko- ja taakkapyörien nettikauppoja ja Tampereen katukuvassakin hurahtelee jonkin verran erilaisia perhepyöriä. Tampereella pyöräilijät ja kävelijät saattavat kokea toisensa vihollisiksi, koska joutuvat väistelemään toisiaan. Kaistojen jakaminen ja leventäminen poistaisi tämän ongelman. Kaupunkimme olisi aidosti pyöräilymyönteinen, jos se muuttaisi rakennettaan kaikille liikkumismuodoille sopivaksi, tekisi pyörän vuokraamisesta entistä helpompaa, lisäisi vuokravalikoimaan lastenistuimet ja jos tänne saataisiin vielä oma erikoispyöräliike. Tehdään Tampereesta avoin kaikille kulkemisen muodoille!

3 Taianomaisia elämyksiä jopa 80 sentillä

Tampereella on kaksi laitosteatteria, lukuisa joukko pieniä teattereita, musiikki-, elokuva- ja teatteritapahtumia, museoita ympäri maakuntaa, elokuvateattereita, Tampere-talo, Särkänniemi, Viikinsaari. Miten jo olemassa olevia mainioita puitteita voisi vielä parantaa?

Hollannista voisi ottaa oppia museoiden ja käyntikohteiden moninaisuudessa. Alankomaiden museot ovat erityisiä paitsi maan rikkaan maalausperinteen, myös elämyksellisyyden ja interaktiivisuuden ansiosta. Utrechtin junamuseossa vanhojen junien kyytiin saa luvan kanssa kiivetä, kokeilla vipuja ja painella nappuloita. Kuulokkeet korvilla voi tehdä auditiivisen kävelyretken vanhalle asemalle museoon rakennetun kaivoskylän halki. Piha-alueella lapset pääsevät pienen höyryjunan kyytiin, ja uskaliaimmat voivat kokeilla simuloitua aikamatkaa tai kummitusjunan kyytiä.

Nordwijkin Space Expossa pääsee tutkimaan lattialla makaavaa avaruusalusta tai kokeilemaan, miltä simuloitu venäläisen avaruusraketin lähtö tuntuu. Valtavassa pienoismaailma Madurodamissa voi tutustua kerralla koko Hollantiin ja kulttuurimuseo Museonissa roomalaisten aikaan rakentamalla advedukteja, soutamalla viikinkilaivalla ja pelaamalla lukuisia historiallisia ja moderneja pelejä. Museonin vieressä majailee 3D-elokuvateatteri Omniversum, jonka koko auditorion kokoiset valkokankaat saavat aikuisenkin haukkomaan henkeään.

Eftelingin huvipuisto Tillburgissa on satumainen elämys. Perinteisten huvilaitteiden ja satuhahmojen patsaspuiston lisäksi voi nauttia teatterista ja uskomattomista kiertoajeluista halki keijukaisten unimaailman ja Fata Morganan, jossa robotiikalla toimivat nuket herättävät kangastuksenomaisen kaupungin henkiin. Heikompaa voi hirvittää, kun paatti lipuu 10 metrisen jättiläisen jalkojen välistä. Illan hämärtyessä väreillä, tulella ja musiikilla leikkivä vesishow huipentaa illan.

Yksi on kuitenkin yli muiden: pienoisrautatie-harrastajien ylläpitämä Stoomgroep West Zuiderpark, tuttavallisemmin Zuiderparkin junapuisto. Kyyti pienoishöyryjunalla halki puiston maksaa aikuiselta 1 euron ja lapselta 80 senttiä. Hollannissa on erityisen paljon vapaehtoisuutta, ja harrastajat rakentavat ja ylläpitävät tämänkin puiston raiteita, vaunuja ja koneistoja pääosin omalla vapaa-ajallaan.

Löytyisikö Tampereelta yhtä innokkaita junaharrastajia avaamaan vastaavan puiston vaikkapa Viinikan tulevaan perhepuistoon? Voisiko Särkänniemeen lisätä ripauksen taikapulveria Fata Morganan laivamatkan tyyliin? Olisiko Särkänniemen planetaariolla tai Finnkinolla innostusta alkaa näyttää kunnon kalansilmäperspektiivin 3D-elokuvia Omniversumin lailla? Mahtuisiko Pirkanmaalle pikkulasten ja vähän isompienkin takuuvarma suosikkimuseo, interaktiivinen junamuseo — esimerkiksi Vapriikin sisäpihalle?

Tanja Juvani, toimittaja

Asui perheineen Haagissa keväästä 2012 joulukuulle 2013

Viihtyisä kestävien matkaketjujen kaupunki

Toiveeni on, että Tampere on vuonna 2040 kestävien matkaketjujen kansainvälinen esimerkkikaupunki, yksi viihtyisimmistä kaupungeista maailmassa sekä Suomen toinen kansainvälisesti tunnettu kaupunki.
  
Olen kiertänyt tutkimusprojekteissa eri maissa – erityisesti Euroopassa – ja tutkinut kaupunkien kehitystä erityisesti liikkumisen näkökulmasta. Tähän mennessä vastaani ei ole tullut monta Tamperetta kauniimpaa kaupunkia. Koskimaisema on vertaansa vailla, Keskustori on uljas kauniine rakennuksineen ja  entiset teollisuuslaitokset on restauroitu hienosti niin, että vanha teollisuuskaupungin leima on säilynyt katukuvassa. Palauttamalla keskusta autoilta ihmisille Tampereesta on mahdollista tehdä äärimmäisen viihtyisä ja vetovoimainen kaupunki, joka sykkii elämää ja jossa kauppa kukoistaa. Siihen päästään kokonaisvaltaisella liikennejärjestelmäsuunnittelulla, jossa mahdollistetaan keskustan saavutettavuus eri kulkutavoilla mutta keskustassa autoliikenne ei dominoi.

Yhdyskuntarakenteeltaan Tampere on kuin suoraan joukkoliikennesuunnittelun oppikirjasta. Maankäyttö on keskittynyt nauhamaisesti muutaman käytävän varteen, jolloin joukkoliikenteellä on valtava potentiaali. Liikennejärjestelmä tulee Tampereella suunnitella niin, että sen selkärankana ovat kestävät matkaketjut. Joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen tai niitä yhdistelemällä täytyy voida tehdä matka paikasta A paikkaan B kilpailukykyisesti autoiluun nähden. Tietyillä vyöhykkeillä, kuten keskuksissa ja asuinalueilla, autoliikennettä täytyy rajoittaa niin, että kestävä matkaketju on henkilöautoa nopeampi ja vaivattomampi vaihtoehto. Siihen vaaditaan laadukkaat joukkoliikenneyhteydet (mieluiten raiteella), Hollannin ja Tanskan tasoiset pyöräilyväylät, viihtyisät kävelyreitit sekä ihmiskeskeisesti toteutetut ketjujen linkkikohdat, jotta matkojen ketjuttaminen on liityntäpysäköinteineen helppoa ja vaivatonta.
  
Tampere on syytä kytkeä globaaliin fyysiseen internetiin suorien lentojen kautta entistä paremmin. Se on olennainen asia Tampereen seudun kilpailukyvyn kannalta. Kehitteillä oleva AiRRPort-hanke on äärimmäisen kannatettava, sillä sen kautta Tampere paitsi pääsee kiinni globaaliin verkkoon myös näyttää kansainvälisesti suuntaa lentoliikenteen edistämisessä.
   
Toiveeni tulevaisuuden Tampereen suhteen ei ole utopistinen. Kaikki on käden ulottuvilla. Sen saavuttamiseksi kuitenkin vaaditaan rohkeaa pitkän tähtäimen päätöksentekoa sekä luovaa ja korkealaatuista suunnittelua. Yksi olennainen asia on laaja-alainen kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämisstrategia, joka ei jää korulauseiden tasolle vaan on konkreettinen palapelin koko kuva. Sellaisen luominen vaatii pitkäjänteistä työtä, jota ei pitäisi liiaksi sitoa yhden valtuustokauden mittaan. Kun kokonaispaletti on kasassa, sitä lähdetään toteuttamaan osa askel askeleelta. Ei palapeliäkään rakenneta kerralla, vaan pala palalta.

Kalle Vaismaa, tutkimusjohtaja, TkT, TM
Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas: Värikäs, avoin ja eläväinen Tampere

Vuonna 2040 Tampere on kasvanut väestöltään. Alueella asuu noin puoli miljoonaa asukasta ja se on muuttovoittoinen kaupunki. Tampere on monella tapaa vetovoimainen kaupunkikeskus. Tampere pystyy tarjoamaan asukkailleen monipuolisia palveluja. Tamperelaiset voivat nauttia kaupungista ja sen luonnonläheisyydestä.

Pääkaupunkiseudun läheisyys on selkeä vetovoima Tampereelle. Yhdessä Helsingin kanssa se muodostaa selkeän kasvukeskuksen. Tamperelaisilla on kyky ja mahdollisuus tehdä töitä ja nauttia kulttuurista. Kaupunki tarjoaa paljon opiskelijoille ja lapsiperheille, mutta vaurauden myötä kaupungilla on mahdollisuus pitää hyvää huolta myös vanhuksista. Keskustassa liikutaan pääosin ratikalla, pyöräillen ja kävellen.  Kevyen liikenteen määrä on kasvanut huomattavasti ja henkilöautoilu on selkeästi vähentynyt.

Rikas, puhdas ja avoin

Vuonan 2040 Tampere on ruokakulttuuriltaan rikas. Kirkolta kirkolle, järveltä järvelle muodostaa vilkkaan alueen, jossa on runsaasti ravintoloita. Tampereella voi nauttia eri maailman keittiöiden ruokaa. Ravintolamaailma on yhdistelmä Amsterdamia, Lontoota, Berliiniä, Helsinkiä ja Tallinnaa. Tampere näyttää tuolloin gastronomian parhaat puolet.

Tampere maistuu herkulliselta ja se tuoksuu hyvältä, sillä Tampereella tuoksuu puhdas ilma. Keskusta on raitiotieliikenteen ja kevyen liikenteen ansioista ympäristöystävällisempi, sillä esimerkiksi pyöräilyyn on panostettu paljon.  

Tampereen ilme on avoin. Sama hyvä periaate kuin nykyisinkin, jatkuu. Tampere ottaa muuttajat avosylin vastaan ja siellä yhdistyy hämäläisyyden sekä tamperelaisuuden parhaat puolet. Yhteistyö eri tahojen kanssa ja eteenpäin katsominen ovat kaupungin valtteja, jotka näkyvät myös kaupunkilaisille.

Monien mahdollisuuksien kaupunki

Kantakaupungin asukastiheyttä on nostettava. Tämä täytyisi huomioida rakennettaessa. Lisäksi on panostettava poikkeuksellisella tavalla kevyen liikenteen ja ratikkaliikenteen kehittämiseen.

Tampere on mahtavan mukava asua. Se tarjoaa kaikki keskeiset palvelut, joita tarvitsen. Täällä on kaikki, mutta toisaalta on myös helppo singahtaa maailmalle. Täältä pääsee myös nopeasti ja stressittä matkustamaan myös lentäen. Tulevaisuudessa Tampereelta on myös suora juna/ratikkkayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tämä toimii syöttöreittinä myös muulle Suomelle.

Omat lapseni ovat tuolloin aikuisia. Tampere tarjoaa heille mahdollisuuksia, sillä tarjontaa on. Toisaalta, jos he päättävät lähteä maailmalle, niin minun on helppo singahtaa heidän luokseen.

Eläväinen Kulttuurin kehäkatu

Tampereen kulttuurin kehäkatu on elävä, sykkivä ja hengittävä kulttuurikeskus. Se on fyysisesti bulevardi, puutarhakatu, joka kulkee Itsenäisyydenkadulta Tammelaan ja sieltä Siperiaan ja taas Hämeenpuistoa alas Ratinan vierestä aina Tampere-talolle.

Sen varrelta löytyy kaikki keskeinen kulttuuritarjonta. Esimerkiksi teatterit, museot ja konserttipaikat sijoittuvat tälle akselille. Se olisi hieman kuin Wienin kulttuurikehäkatu. Raitiovaunu kulkisi myös kehäkatua. Matkustaminen olisi helppoa. Hop in, hop off.

Eri kulttuurilajit, niin ala- kuin yläkulttuuritkin, kohtaavat alueella. Kaikille on tarjolla jotain. Kulttuuria tarvitaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Se on osa perushyvinvointia. Tampere on tuolloin vetovoimainen sivistyskaupunki.

Monipuolinen ja värikäs Tampere-talo

Tampere-talon yhteydessä on hotelli ja Muumilaakso on laajentunut. Tampere-talolla on värikäs ja tiivis yhteistyö eri yhteisöjen kanssa. Se on aina auki oleva kulttuurikeskus. Se tarjoaa runsaasti sekä maksullisia että maksuttomia tapahtumia. Tampere-talo on vähän kuin Lontoon Southbank centre. Se on myös kaksinkertaistanut kongressikävijämääränsä.

Maantieteellisesti Tampere on parhaassa keskiössä. Tuolloin neljä viidesosaa suomalaisista asuu kahden tunnin päässä Tampereelta. Tampereella rakennetaan kulttuurin saralla mielenkiintoisimmat ja jännittävimmät produktiot. Tampere tarjoaa edelleen loistavia tapahtumia ja niihin tullaan sankoin joukoin myös ulkomailta.