Lielahti - näköalakaupunki

Lielahden kehittämisestä on valmistunut kaksi vaihtoehtoa: Saaret ja Niemet.  Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyössä on lähdetty etsimään uuttaa visiota Lielahdelle: alueelle, josta on jo pitkään tavoiteltu Tampereen uutta alakeskusta.

Alakeskukseksi nimitetään yleispiirteisessä maankäytön suunnittelussa keskusta, joka ei ole kunnan pääkeskus. Käytännössä alakeskukset vastaavat pienten ja keskisuurten kuntien keskustoja. Niissä on hyvä tarjonta erityisesti julkisia palveluita, monipuolisesti erilaisia asuntoja ja hyvät yhteydet kaupungin keskustaan.  Niissä pitäisi myös olla riittävä määrä työpaikkoja, mutta tämä tavoite jää monesti saavuttamatta. 

Nyt voimassa olevaa Pirkanmaan ensimmäistä maakuntakaavaa valmisteltiin 2000-luvun alussa. Samaan aikaan Tampereen kaupunki laati uutta yleiskaavaa Lielahden alueelle, joka oli muuttunut teollisuusalueesta kaupallisten palvelujen keskittymäksi. Näissä prosesseissa nousi esiin ajatus, jonka mukaan Lielahti voisi olla yksi Tampereen alakeskuksista. Aiemmin Tampereen alakeskuksia olivat olleet Hervanta, Linnainmaa ja Tesoma. Lielahden kohdalla tiedettiin jo silloin, että muutos aidoksi keskukseksi vaatii paljon. Tilastollisesti keskuksessa yhdistyvät asuminen, työpaikat, julkiset ja kaupalliset palvelut sekä hyvä joukkoliikenne. Tiukimmilla kriteereillä yhä edelleen vain Hervanta täyttää kaikki vaatimukset. Vaatii siis vuosikymmenien pitkäjänteistä työtä synnyttää kaupunkirakenteeseen uusi vahva alakeskus.

Alakeskuksilla on merkittävä funktio kaupunkirakenteessa. Ne tarjoavat palveluita lähellä asukasta ja kaupunkikeskustaa edullisempaa asumista. Ne mahdollistavat myös hyvät mahdollisuudet ikäpolviasumiseen. Ajatus hierarkisesta keskusverkosta on elänyt suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa lähes koko sotien jälkeisen ajan. Kuitenkin siinä, missä teollisuusyhteiskunta on muuttunut palvelu- ja informaatioyhteiskunnaksi, yhdyskuntarakenne on muuttunut selkeään keskushierarkiaan perustuvasta järjestelmästä monikeskuksiseksi verkostokaupungiksi, minkä pitäisi heijastua myös alakeskusten suunnitteluun. Kriittisiksi kysymyksiksi Lielahden kohdalla nousevat sen kytkeytyvyys yhtäältä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen ja toisaalta myös maakunnan aluerakenteeseen sekä valtakunnalliselle ja seudulliselle liikenneverkolle. 

Lyhyesti kaupungin keskustaan

Vahva kaupallinen tausta on hyvä alku Lielahden keskustan muodostamiselle. Kuten keskustojen myös hyvien kauppapaikkojen muodostaminen on vuosien, jopa vuosikymmenten mittainen työ. Lielahdessa tämä työ on jo tehty. Aluekehityksen näkökulmasta Lielahden etuna on sen lyhyt etäisyys kaupungin keskustasta. Ajallisesti lyhyellä etäisyydellä ovat myös kaikki raitiotiehen kytkeytyvät alueet. Mieleen nousee väistämättä kysymys: Mitä oikeastaan merkitsee alueen kehittymiselle se, että se on nopean yhteyden päässä kolmesta yliopistokeskittymästä? Toisin kuin aiempien vuosikymmenien alakeskuksia, Lielahden keskustaa on mahdollisuus kehittää mielenkiintoisena työpaikka-alueena. Tähän antaa raitiotien lisäksi hyvät mahdollisuuden myös sijainti Tampereen sisääntuloväylällä. Raitiotien ja sisääntuloväylän solmukohta mahdollistaa joukkoliikenteen vahvan terminaalin muodostumisen, mikä edelleen tukee mm. alueen kaupallisia palveluja ja edistää koko seudun liikennejärjestelmän toimivuutta. Lielahti onkin täynnä uusia aluekehittämisen näköaloja.

Keskusta ei kuitenkaan ole vain määrällisten asioiden kokonaisuus, mitattu palvelutaso tai asuntotuotanto. Keskustan pitää näyttää ja tuntua keskustalta. Yhä enemmän keskustojen kehittämisessä korostuvat ympäristön laatukysymykset. Hyvä keskusta mielletään visuaalisesti keskustaympäristöksi: keskustakortteleiksi, toreiksi, puistoiksi, miellyttäväksi kävely-ympäristöksi jne.

Valttina järven läheisyys

Lielahden kehittämisen ehdoton vahvuus on kahden kilometrin mittainen osuus Näsijärven rantaa. Ranta-alueelle on madollista rakentaa koteja tuhansille uusille asukkaille, joilla on suora järvinäkymä ja jotka sijaitsevat järven välittömässä läheisyydessä. Voidaan puhua todellisesta näköalakaupungista. Lielahdesta ei myöskään puutu historiallista ulottuvuutta. Korkeatasoinen kulttuuriympäristö sekä vedellinen ympäristö, antavat aivan erityiset lähtökohdan uudelle keskustalle. Uusia alakeskuksia kritisoidaan usein juurettomuudesta. Lielahden kohdalla juuria löytyy – nyt sillä on myös siivet!

Teksti: Karoliina Laakkonen-Pöntys, maakuntakaavoitusjohtaja, Pirkanmaan liitto

Kehittämisvisio