Maailman ensimmäisenä maana Suomessa on luovuttu
tupakoinnista kokonaan. Myös ruokailutottumukset ovat
muuttuneet ja nyt tunnistettavia ruokia tarjotaan vain kerran viikossa
järjestettävänä oikean ruuan päivänä. Muina päivinä tarjotaan muun muassa
lihalle vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, kuten jauhotoukkia ja palkokasveja.
Kerrostaloissa tyypillinen ruuanhankintatapa on yhteisöviljelyverkostot. Lisäksi
ruokaa kasvaa katoilla ja pihoilla, ja sitä voi ostaa rahan lisäksi omalla työajalla.
Yhteisöllisyys kukoistaa muutenkin. Kansalaiset kantavat vastuun toisistaan ja
ovat kiinnostuneita toisistaan, mikä saa aikaan innovaatioita, osallisuutta ja
hyvinvointia.
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Suomessa on asukkaita
lähes 6 miljoonaa, Tampereella noin 225 000 ja Tampereen kaupunkiseudulla 430 000.
Ikääntyneiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja 23 prosenttia Tampereen
kaupunkiseudun asukkaista on yli 65-vuotiaita. Muistisairaiden määrä on
vähintään kaksinkertaistunut nykyisestä. Maapallolla on väkeä 8,9 miljardia ja Kiina
on maailman suurin talousmahti. Alkuperäisten luonnonvarojen hinta on
moninkertaistunut ja materiaalien kierto on lähes 100-prosenttista. Ilmastonmuutos
on jatkunut radikaalisti huonompaan suuntaan ja saasteet ovat suuri ongelma.
Maata kohti liikkuva aiemmin tuntematon asteroidi iskeytyy maahan. Jos se
osuisi Tampereelle, se kykenisi tuhoamaan koko kaupunkiseudun.
Nämä ovat vain ennusteita, ja nähtäväksi jää, mitkä niistä
toteutuvat. Yleiskaavassa on varauduttava myös tilastokeskuksen ennusteita
voimakkaampaan kasvuun. Ennusteiden toteutumiseen voidaan myös vaikuttaa nyt
käynnistyvällä Tampereen kantakaupungin
yleiskaava 2040:llä. Yleiskaava-alueen rajana on pohjoisessa Näsijärvi ja
Näsijärven Hangaslahdesta alkaen valtatie 9. Muilta osin kaava-alue rajautuu
kuntarajoihin. Alueen kokonaispinta-ala on 167 km² ja väestömäärä noin
213 000 henkilöä, mikä on 98 prosenttia koko Tampereen väestöstä.
Uutta yleiskaavaa tarvitaan, koska väestö lisääntyy,
elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset tulee turvata ja kaupungin tulee
toteuttaa asetetut päästövähennystavoitteet. On myös tärkeää, että liikkumisen
kokonaisvaltainen uudistaminen voidaan kytkeä uudella tavalla arjen palveluiden
saavutettavuuteen. Tähän liittyy joukkoliikenteen roolin vahvistaminen. Lisäksi
yleiskaavalla luodaan kokonaiskäsitys alueiden käyttötarkoituksen muutoksille.
Tällä tarkoitetaan esimerkiksi teollisuus- ja työpaikka-alueiden muuttamista
asuinalueiksi.
Yleiskaavalla määritetään kunnan kehityksen suuret linjat
sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti. Yleiskaava osoittaa kaupungin oman
tahdon alueiden käytön järjestämiseksi ja sovittaa yhteen paikallisia
intressejä, joita alueiden käyttöön kohdistuu. Yleiskaavalla osoitetaan, mihin
uusi asuminen, palvelut, työpaikat ja viheralueet sijoittuvat. Yleiskaavalla ei
sen sijaan ratkaista esimerkiksi yksittäisten rakennusten sijaintia tai
yksittäisten julkisten palveluiden tulevaisuutta.
Tampere on Suomen suurimpia kaupunkeja, jonka keskusta-alue
on sekä maakunnan että seudun pääkeskus. Tampereen seutu on pääkaupunkiseudun
jälkeen suurin kaupunkiseutu ja Suomen kasvava kakkoskeskus. Tampereen kehityssuuntien
määrittäminen ennakoivasti ja huolella on siis erittäin tärkeää. Yleiskaava
halutaan laatia tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä asukkaiden,
elinkeinoelämän, päättäjien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä
saadaan kaikkien osallisten näkemykset huomioiduiksi ja kaavasta tulee yhteinen
asia, Minun Tampere 2040. Lämpimästi
tervetuloa mukaan vaikuttamaan kaavan sisältöön!
Kirjoittanut: Mirka Härkönen, vanhempi konsultti, Sito Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti