Tampereen keskustan yleiskaavaluonnokset Malttius ja Valttius käsittelyyn

Samaan aikaa kantakaupungin kehitämisen kanssa kulkee Tampereen keskustan kehittäminen.

Tampereen keskustan yleiskaavasta on valmistunut kaksi luonnosvaihtoehtoa, nimeltään Malttius ja Valttius. Nimet kuvaavat maltillisesti kehittyvä keskustaa (Malttius) ja voimakkaasti kehittyvä keskustaa (Valttius).

Lue lisää Tampereen kaupungin tiedotteesta.

Millainen on Tampere vuonna 2040?

On aika rakentaa tulevaisuutta. Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelutyö on alkanut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut ja tulossa nähtäville. Suunnittelutyössä halutaan ottaa kaupunkilaiset ja muut osalliset vahvasti mukaan kehittämään tulevaisuuden Tamperetta.

Yleiskaavalla määritellään maankäytön suuret linjat yleispiirteisesti. Se on kaupungin tahdon mukainen alueiden käytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen eri intressejä. Yleiskaavalla osoitetaan muun muassa asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja viheralueiden sijainti. Sillä ei kuitenkaan ratkaista yksittäisten rakennusten sijaintia tai julkisten palveluiden tulevaisuutta.

Tervetuloa mukaan tekemään tulevaisuuden Tamperetta!

Lue Tampereen kaupungin tiedote 

Tampere, meidän kaupunkimme

Lämmin ja kaunis kesäinen aamu. Dieselveturi vie vaunujaan tasaisen turvallisesti eteenpäin. Ilman täyttää puheensorina, odotus ja kuiskaukset, jotka on lausuttu vain yhdelle ihmiselle. Kuiskaukset, jotka vain toinen kuulee. Maailman tärkeimmät ja kauneimmat sanat ja lauseet.

Käsi kädessä katsomme junan ikkunasta ulos. Tasainen ja yksitoikkoinen maisema väistyy tuoden horisonttiin autoja, taloja ja tehdasrakennuksia. Vilkasta elämää ja rytmiä, jonka vain ihminen saa aikaan. Junan vauhti hidastuu hidastumistaan ja junan kuulutus kertoo seuraavan pysähdyspaikan, Tampereen rautatieaseman. Katseet kohtaavat, jännittynyt ja odottava hymy karehtii meidän molempien huulilla. Kädet puristavat tiukemmin toisiaan. Vihdoinkin olemme perillä.

Teimme ensimmäisen yhteisen matkamme teini-ikäisinä ja se suuntautui Tampereelle. Olimme rakastuneita ja kaikki näytti vaaleanpunaiselta, jopa Näsinneula ja Särkänniemi. Kesä oli ikuinen ja odotusta täynnä. Mitä silloin näkikään muuta kuin toisensa? Mitä muuta halusi nähdä? Tuolla matkalla ei kiinnittänyt huomiota arkkitehtuuriin tai ympäristöön tai edes toisiin ihmisiin. Rakastuneena turistina Tampereella, mutta nähtävyydet jäivät vähälle katsomiselle. Mielen sopukoihin ja sydämeen jäi kuitenkin pysyvästi lämmin kesäpäivä, liikenteen humina ja ihmiset ympärillämme, jotka toivottivat meidät tervetulleiksi kaupunkiinsa. Tunsimme omistavamme kadut, rakennukset ja koko kaupungin. Kaikki oli täydellistä, käsi sopi toisen käteen täydellisesti, elämä ja tuo päivä näytti meille nuorille rakastuneille parhaat puolensa, antoi meidän olla onnellisia ja pitää toisistamme kiinni.    

Rakkautemme matka oli kuitenkin määrätty toisenlaiseksi. Elämä kuljetti meidät erillemme. Silti Tampere jäi elämään mielissämme, tietämättämme ajattelimme tahoillamme, että Tampere on ja tulee aina olemaan ”meidän kaupunkimme”. Oli kyseessä sitten lyhempi visiitti tai pidempi pysähdys, niin joka kerta muistot piipahtivat tuossa nuoruusvuosien päivänmittaisessa matkassa. Muistot toivat meidät aina takaisin tuohon kesäiseen päivään, jolloin omistimme kaiken. Joskus muistot tekivät kipeää, toisinaan ne saivat sydämen täyttymään lämmöllä ja toivolla, lempeällä kaipauksella.

Polkumme eivät kuitenkaan vieneet meitä lopullisesti pois luotamme. Kohtalo kuljetti meitä toisiamme kohti ja löysimme toisemme uudelleen, yli 20 vuoden jälkeen. Tuona hetkenä vuodet hävisivät välistämme ja saamme taas pitää toisiamme kädestä, omistaa kaiken. Mihin muualle voisimme matkustaa ensimmäiseksi uuden elämämme ja yhteisen matkamme kunniaksi kuin Tampereelle? Muuta vaihtoehtoa ei edes tullut mieleemme. Tampere on ja tulee aina olemaan kaupunki, jossa saamme rakastaa. Kaupunki, joka toivottaa meidät aina tervetulleeksi. Kaupunki, jossa on meille aina kesä.

Nyt katsoimme kaupunkia hieman eri silmin. Edelleen rakastuneiden ihmisten silmillä, mutta nyt näimme myös kauneuden, joka löytyy kaupungista ja sen ympäriltä. Nyt pysähdymme katsomaan ja nauttimaan. Haluamme tuntea Tampereen hiljaisuuden ja sykkeen, jotka elävät sulassa sovussa, ilman kiistaa. Liekö elämänkokemus tuonut mukanaan kyvyn nauttia elämästä ja sen pienistäkin vivahteista? Osaamme tarttua hetkeen, löytää sen kauneuden. Vuodet ovat opettaneet meitä ymmärtämään ja löytämään elämästämme tärkeimmät ja kauneimmat asiat. Ja edelleen on kuitenkin ripaus vaaleanpunaista. Väriskaalamme on laajentunut ja syventynyt, mutta edelleen siellä on vaaleanpunaista.

Kuinka upeita ovatkaan keskustan vanhat rakennukset, Tammerkoski ja vihreys! Talvella rytmi rauhoittuu, mutta kaupungin henki ja sielu vain lepäävät, keräävät voimiaan herätäkseen jälleen uuteen kukoistukseensa, ottaakseen ihmiset omikseen. Entä vesistöt, jotka kaupunkia ympäröivät? Ei ole rauhoittavampaa näkyä ja tunnetta kuin järvimaisema, joka elää omaa rytmikästä, rauhoittavaa elämäänsä suoden tuulen mukana virkistävän viilennyksen iholle, jota aurinko hyväilee.

Kaupungissa on hyviä ravintoloita ja kahviloita. Ne sulkevat lempeästi sisäänsä, tarjoavat tilaisuuden levähtää ja nauttia hetkestä. Antavat luvan keskittyä toisiimme tai katsella ympärillemme ihmisvilinään. Keskustan hyvinhoidetut viheralueet antavat tilaisuuden nauttia luonnon kauneudesta keskellä kaupunkia. Ne kuuluvat katukuvaan, Tampereen sydämeen.

Tampere on eläväinen ja vivahteikas kaupunki, joka tarjoaa kaikille jotain, niin turisteille kuin asukkaillekin. Tampere antaa kaikille mahdollisuuden päättää, mitä jokainen siltä haluaa. Meille Tampere tulee aina olemaan rakkautemme kaupunki. Se ei tule koskaan muuttumaan miksikään muuksi.

Tampereen keskustaa ja kantakaupunkia kehitettäessä toivoo, että nämä kaikki nämä uniikit asiat, jotka tekevät Tampereesta juuri Tampereen, säilytetään. Sillä on niin voimakas sielu ja se tarjoaa niin vahvan tunteen jokaiselle asujalleen sekä kävijälleen. Kehitys ja eteenpäin katsominen eivät toivottavasti tarkoita sitä, että vanhaa tuhotaan uuden tieltä. Vuosi 2040 tuntuu olevan ikuisuuden päässä, mutta tuolloin eläkeläisenä aiomme edelleen käydä meidän kaupungissamme. Käsi kynkkää, hetkessä kiinni ja rakastuneina. Vanhoja aikoja muistellen, mutta päättäväisesti uusia hankkien. Yhdessä.

 

Kirjoitus: Marika & Antero, Tampere-turistit

 

 

Minun Tampere 2040

Minkälainen maailma on vuonna 2040? Työmatkoista 70 prosenttia tehdään polkupyörällä. Omaa autoa ei tarvita, koska vuokra- tai yhteiskäyttöautoja sekä joukkoliikennettä voi käyttää kohtuuhintaan. Suurin osa autoista on itseohjautuvia. Etä- ja virtuaalityö on lisääntynyt. Se on helpottanut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Töitä tehdään kuitenkin yhtä paljon kuin aikaisemmin, vaikka vähemmälläkin työllä tulisi toimeen. Sähköisiä palveluita saa 24/7 ja osa sähköisistä välineistä on kiinni ihmisen kehossa.

Maailman ensimmäisenä maana Suomessa on luovuttu tupakoinnista kokonaan. Myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja nyt tunnistettavia ruokia tarjotaan vain kerran viikossa järjestettävänä oikean ruuan päivänä. Muina päivinä tarjotaan muun muassa lihalle vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, kuten jauhotoukkia ja palkokasveja. Kerrostaloissa tyypillinen ruuanhankintatapa on yhteisöviljelyverkostot. Lisäksi ruokaa kasvaa katoilla ja pihoilla, ja sitä voi ostaa rahan lisäksi omalla työajalla. Yhteisöllisyys kukoistaa muutenkin. Kansalaiset kantavat vastuun toisistaan ja ovat kiinnostuneita toisistaan, mikä saa aikaan innovaatioita, osallisuutta ja hyvinvointia.

Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Suomessa on asukkaita lähes 6 miljoonaa, Tampereella noin 225 000 ja Tampereen kaupunkiseudulla 430 000. Ikääntyneiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja 23 prosenttia Tampereen kaupunkiseudun asukkaista on yli 65-vuotiaita. Muistisairaiden määrä on vähintään kaksinkertaistunut nykyisestä. Maapallolla on väkeä 8,9 miljardia ja Kiina on maailman suurin talousmahti. Alkuperäisten luonnonvarojen hinta on moninkertaistunut ja materiaalien kierto on lähes 100-prosenttista. Ilmastonmuutos on jatkunut radikaalisti huonompaan suuntaan ja saasteet ovat suuri ongelma. Maata kohti liikkuva aiemmin tuntematon asteroidi iskeytyy maahan. Jos se osuisi Tampereelle, se kykenisi tuhoamaan koko kaupunkiseudun.

Nämä ovat vain ennusteita, ja nähtäväksi jää, mitkä niistä toteutuvat. Yleiskaavassa on varauduttava myös tilastokeskuksen ennusteita voimakkaampaan kasvuun. Ennusteiden toteutumiseen voidaan myös vaikuttaa nyt käynnistyvällä Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040:llä. Yleiskaava-alueen rajana on pohjoisessa Näsijärvi ja Näsijärven Hangaslahdesta alkaen valtatie 9. Muilta osin kaava-alue rajautuu kuntarajoihin. Alueen kokonaispinta-ala on 167 km² ja väestömäärä noin 213 000 henkilöä, mikä on 98 prosenttia koko Tampereen väestöstä.

Uutta yleiskaavaa tarvitaan, koska väestö lisääntyy, elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset tulee turvata ja kaupungin tulee toteuttaa asetetut päästövähennystavoitteet. On myös tärkeää, että liikkumisen kokonaisvaltainen uudistaminen voidaan kytkeä uudella tavalla arjen palveluiden saavutettavuuteen. Tähän liittyy joukkoliikenteen roolin vahvistaminen. Lisäksi yleiskaavalla luodaan kokonaiskäsitys alueiden käyttötarkoituksen muutoksille. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi teollisuus- ja työpaikka-alueiden muuttamista asuinalueiksi.

Yleiskaavalla määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti. Yleiskaava osoittaa kaupungin oman tahdon alueiden käytön järjestämiseksi ja sovittaa yhteen paikallisia intressejä, joita alueiden käyttöön kohdistuu. Yleiskaavalla osoitetaan, mihin uusi asuminen, palvelut, työpaikat ja viheralueet sijoittuvat. Yleiskaavalla ei sen sijaan ratkaista esimerkiksi yksittäisten rakennusten sijaintia tai yksittäisten julkisten palveluiden tulevaisuutta.

Tampere on Suomen suurimpia kaupunkeja, jonka keskusta-alue on sekä maakunnan että seudun pääkeskus. Tampereen seutu on pääkaupunkiseudun jälkeen suurin kaupunkiseutu ja Suomen kasvava kakkoskeskus. Tampereen kehityssuuntien määrittäminen ennakoivasti ja huolella on siis erittäin tärkeää. Yleiskaava halutaan laatia tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä asukkaiden, elinkeinoelämän, päättäjien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä saadaan kaikkien osallisten näkemykset huomioiduiksi ja kaavasta tulee yhteinen asia, Minun Tampere 2040. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaikuttamaan kaavan sisältöön!

Kirjoittanut: Mirka Härkönen, vanhempi konsultti, Sito Oy

 

 

Minun Tampere 2040 on myös Facebookissa

Minun Tampere 2040 on myös Facebookissa www.facebook.com/minuntampere2040. Sosiaalisen median sivuilla löytyy ajankohtaista tietoa Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyöstä. Vaikuta yleiskaavatyöhön ja keskustele.

Tykkää Minun Tampere 2040 Facebook -sivusta ja saat uusimmat tiedot suoraan uutisvirtaasi.