Tampere liikennevallankumouksen jälkeen

Tampereella on väännetty liikenteestä vuosikymmeniä. Molemmat viime aikojen suurimmat poliittiset kamppailut - rantaväylän tunneli ja ratikka - koskevat nekin liikennettä.

Keskustelu on pitkään pyörinyt eri liikennemuotojen ja -hankkeiden välisessä kisassa. Mutta entä jos Tampereen tulevaisuus näyttääkin pitkällä aikavälillä ihan toisenlaiselta?

Liikennepolitiikka on perustunut oletukseen autoilun jatkuvasta ja toistaiseksi päättymättömästä kasvusta. Tiet on mitoitettu yhä kasvaville automäärille.

Monissa länsimaissa - ja vähän meillä Suomessakin - alkaa kuitenkin olla merkkejä autohuipun saavuttamisesta [http://www.orastynkkynen.fi/?p=5142]. Autohuipun jälkeen autoilun kasvu taittuu ja voi kääntyä jopa laskuun.

Nykyään liikenne on jakautunut tiukasti eri kulkumuotoihin: omaan autoon, jalankulkuun, bussiin, taksiin. Tulevaisuudessa liikenne saattaa muuttua enemmän palveluksi, jossa olennaista on tulos - siirtyminen paikasta toiseen - ei kulkumuoto.

Bussin kuukausilipun tai oman auton omistamisen sijaan voikin ostaa liikennepaketin, jolla saa tietyn määrän joukkoliikenne- ja taksimatkoja. Liikenne alkaa muistuttaa enemmän nykyisiä kännykkäpaketteja, joissa kuluttaja saa tietyn siivun puheluita, tekstiviestejä ja dataa.

Auton omistamisen ikiaikaista asemaa saattaa horjuttaa myös jakamistalous. Euroopan taksikuskit ovat jo lakkoilleet vertaistaksipalvelu Uberin takia.

Jos Uber tai vastaavat ratkaisut rantautuvat Tampereelle, kenestä tahansa autoilijasta voi tulla taksikuski - ja toisaalta monilla oman auton tarve vähenee.

Teknologia mullistuu myös liikenteessä. 2040-luvulla tuskin enää ajellaan paljon nykyisenkaltaisilla polttomoottoriautoilla. Tilalle ovat tulleet lataushybridi- ja sähköautot sekä monenlaiset biopolttoaineet.

Pieniin kuljetuksiin saattaa tarjoutua uusi vaihtoehto nelikoptereista. Verkkokaupan pakettia ei välttämättä toimitakaan kotiovelle enää pakettiauto, vaan automaattiohjattu pienoiskopteri.

Automaattiohjaus tulee ennemmin tai myöhemmin myös autoiluun. Kun inhimillisen virheen osuus vähenee, romahtavat liikenneonnettomuudet - ja moukkamainen liikennekulttuuri, kuten suojatiesäännön järjestelmällinen rikkominen.

Automaattiautot voivat merkitä kaikkein suurinta mullistusta liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Jos autot muuttuvat automaattisiksi, kannattaako enää jokaisen kodin käyttää ikiomaa autoa tunti ja seisottaa sitä parkkipaikalla loput 23 tuntia päivässä? Mihin tarvitaan omaa autoa, jos lähimmän automaattiauton voi hälyttää vuorokauden ympäri muutamassa minuutissa?

Jos ikiomista autoista siirrytään yhteisiin automaattiautoihin, pärjätään nykyistä huomattavasti pienemmällä automäärällä. Sillä aikaa, kun itse istun toimistolla enkä enää tarvitse autoa, se ehtii kuljettaa välillä Maria, Tuomasta ja Fatimia.

Jos autojen määrä romahtaa murto-osaan, samoin käy pysäköintitilojen tarpeelle. Terveisiä vain kaikille, joiden mielestä kannattaa investoida miljoonia euroja uusiin maanalaisiin pysäköintihalleihin.

Tulevaisuuteen liittyy toki paljon epävarmuuksia. Jotkin kehityskulut etenevät ripeästi, toiset verkkaisesti. Osa lupaavista teknologioista osoittautuu myöhemmin kupliksi, toisaalta tilalle saattaa tulla uusia yllätyksiä.

Varmaa kuitenkin on, että 2040-luvun Tampereella liikenne näyttää monessa suhteessa hyvin toisenlaiselta kuin nykyään.

 

Oras Tynkkynen, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Hyvää ja menestyksekästä vuotta 2015!

Tilaisuuksissa löydettiin tavoitteita

Kaavan tavoitevaiheessa järjestettiin yhteensä kymmenen erilaista tilaisuutta asukkaille, erityisryhmille ja elinkeinoelämälle. Tilaisuuksissa oli mukavasti osallistujia. Esille nousi ehdotuksia muun muassa joukkoliikenteen, asumisen, esteettömyyden ja elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseksi.  

 

Neljä alueellista tilaisuutta järjestettiin yhteistyössä Alue-Alvareiden kanssa. Tilaisuuksissa keskityttiin aina kyseisen kantakaupungin alueen (länsi-, etelä-, kaakkois- ja koillinen) käsittelyyn. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asumisessa arvostetaan erityisesti viihtyisyyttä, rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä, omaleimaisuutta ja lähipalveluita. Toiveet menevät myös ristiin; osa toivoi väljyyttä ja osa asuinalueiden tiivistämistä. Palveluiden suhteen toivottiin erityisesti yhteisiä maksuttomia julkisia tiloja, monitoimitaloa, uimahalleja ja lähipalveluiden säilyttämistä.

 

Pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä toivottiin

Virkistäytymis-teemassa toiveissa korostui yhtenäiset virkistysreitit sekä rantojen parempi hyödyntäminen. Liikkumis-teemassa nousi vahvasti esiin pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen. Pyöräilyn suhteen toivottiin mm. yhtenäisiä, sujuvia pyöräreittejä ja parempaa kunnossapitoa. Joukkoliikenteen osalta toivottiin bussiyhteyksien parantamista. Myös lähijuna seisakkeineen mainittiin monessa palautteessa.

 

Nuoret ja vanhat mukana vaikuttamassa

Nuorison sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen työpajoissa keskityttiin kyseisen ryhmän näkökulmiin. Nuorten keskuudessa teema harrastaminen ja vapaa-aika keräsi eniten palautetta, joskin kaikki muutkin teemat synnyttivät paljon ajatuksia. Toivottiin monipuolisesti erilaisia harrastuspaikkoja sekä hengailupaikkoja. Ikääntyneet nostivat esiin mm. yhteisöllisen asumisen sekä yhteiset tapaamispaikat ja -mahdollisuudet. Vammaisneuvostossa puhuttivat esimerkiksi palveluiden ja virkistysalueiden saavutettavuus kävellen ja joukkoliikenteellä.

Harrastusryhmien työpajassa nousi esiin mm. ajatus siitä, että kaupungin pienet hukkatilat, kuten pienet rakentamattomat tontit, pitäisi ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi harrastusryhmille. Elinkeinoelämän työpajassa keskusteltiin mm. liikenteestä, pysäköinnistä, keskustan elävöittämisestä ja kivijalkakauppojen toimintaedellytysten turvaamisesta.

Palaute ja kehittämisehdotukset hyödynnetään

Syyskuun 27.päivänä järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla Minun Tampere 2040 -päivä. Päivässä oli esillä kaavan tausta-aineistoja ja siellä haastateltiin vaikuttajia. Päivässä oli monenlaista tekemistä ja tutustumista koko perheille.

Työskentely asukkaiden ja muiden osallisten kanssa on ollut antoisaa ja olemme saaneet paljon laadukasta palautetta ja kehittämisehdotuksia. Niitä hyödynnetään kaavan tavoitteiden muodostamisessa. Seuraava jalkautuminen osallisten keskuuteen tapahtuu syksyllä 2015, jolloin esitellään kaavaluonnosta. Toivottavasti tapaamme silloin! Siihen asti jaamme tietoa www-sivuilla, Facebookissa ja blogissa.

 

Kirjoittanut: Mirka Härkönen, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy