"Tammerfors Hotel Central 26/8 1913”

Postikortti vuodelta 1913, kuvassa Hämeenkatu 24...16.

Kaupungit ovat kaupan, hallinnon ja kulttuurin keskuksia. Kaupungissa asuvat, asioivat ja työskentelevät ne ihmiset, joille on hyötyä elää lähellä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Väestökasvu on luonnollista houkuttelevalle kaupungille. Kasvun tuoma muutos voi olla hallittua tai hallitsematonta. Etäisyyksien minimointi, kävelyetäisyys on kokonaistaloudellista. 

Vuonna 1913 Tampereella oli 40 000 asukasta. Postikortin valokuvassa vasemmasta laidasta lähtien näemme seuraavat rakennukset:

• Hämeenkatu 24 oli yksikerroksinen Scala elokuvateatteri (1911). Sen tilalla on nykyään 6-kerroksinen Yhdyspankin talo (1937)
• Hämeenkatu 22 edusti jo sata vuotta sitten korkeata rakentamista. Viisikerroksinen Tampereen Osake-Pankin talo (1905-) on edelleen Hämeenkadun katukuvassa. 
•  Kuninkaankadun itäpuolella oli Blomin nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus (1906). Tilalla on nykyään 7-kerroksinen entinen Stockmannin tavaratalo (1955). Hämeenkatu 20:n katutasossa on nykyisin mm. ruotsalaisia vaatekauppoja. 
•  Hämeenkatu 18 oli kaksikerroksinen Kangashallien rakennus (1907). Rakennusta korotettiin neljällä kerroksella jo vuonna 1926. Osattiin sitä täydennysrakentamista ennenkin. 
• Viimeisellä tontilla ennen Keskustoria on Hämeenkatu 16. Vuonna 1913 Hämeenkadun puolella oli vankilarakennus (1873), VPK:n kalustohuone (1888) ja Raatihuone (1890). Vankila ja kalustohalli ovat saaneet väistyä 2–7-kerroksisen Kauppa-Hämeen (1964) tieltä. Raatihuone seisoo edelleen ylväänä Keskustorin laidalla. 

Vuonna 1913 Tampere oli kansainvälinen kaupunki. Suomi oli tuolloin vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Astrid kirjoittaa Annalle Ruotsin Norrköpingiin, että hän on kulkenut junalla Turusta Tampereelle ja jatkaa illalla Vaasaan. Rautatie yhdisti Tampereen muuhun maailmaan.

Vuonna 2013 Tampereella oli 220 000 asukasta. Mikäli väestökasvu jatkuu edellisten vuosikymmenien mukaisesti, on vuonna 2040 Tampereella lähes 280 000 asukasta. Uskon, että Tampere on vielä silloinkin haluttu paikka elää.

Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, raitiotiehanke, Tampereen kaupunki