Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas: Värikäs, avoin ja eläväinen Tampere

Vuonna 2040 Tampere on kasvanut väestöltään. Alueella asuu noin puoli miljoonaa asukasta ja se on muuttovoittoinen kaupunki. Tampere on monella tapaa vetovoimainen kaupunkikeskus. Tampere pystyy tarjoamaan asukkailleen monipuolisia palveluja. Tamperelaiset voivat nauttia kaupungista ja sen luonnonläheisyydestä.

Pääkaupunkiseudun läheisyys on selkeä vetovoima Tampereelle. Yhdessä Helsingin kanssa se muodostaa selkeän kasvukeskuksen. Tamperelaisilla on kyky ja mahdollisuus tehdä töitä ja nauttia kulttuurista. Kaupunki tarjoaa paljon opiskelijoille ja lapsiperheille, mutta vaurauden myötä kaupungilla on mahdollisuus pitää hyvää huolta myös vanhuksista. Keskustassa liikutaan pääosin ratikalla, pyöräillen ja kävellen.  Kevyen liikenteen määrä on kasvanut huomattavasti ja henkilöautoilu on selkeästi vähentynyt.

Rikas, puhdas ja avoin

Vuonan 2040 Tampere on ruokakulttuuriltaan rikas. Kirkolta kirkolle, järveltä järvelle muodostaa vilkkaan alueen, jossa on runsaasti ravintoloita. Tampereella voi nauttia eri maailman keittiöiden ruokaa. Ravintolamaailma on yhdistelmä Amsterdamia, Lontoota, Berliiniä, Helsinkiä ja Tallinnaa. Tampere näyttää tuolloin gastronomian parhaat puolet.

Tampere maistuu herkulliselta ja se tuoksuu hyvältä, sillä Tampereella tuoksuu puhdas ilma. Keskusta on raitiotieliikenteen ja kevyen liikenteen ansioista ympäristöystävällisempi, sillä esimerkiksi pyöräilyyn on panostettu paljon.  

Tampereen ilme on avoin. Sama hyvä periaate kuin nykyisinkin, jatkuu. Tampere ottaa muuttajat avosylin vastaan ja siellä yhdistyy hämäläisyyden sekä tamperelaisuuden parhaat puolet. Yhteistyö eri tahojen kanssa ja eteenpäin katsominen ovat kaupungin valtteja, jotka näkyvät myös kaupunkilaisille.

Monien mahdollisuuksien kaupunki

Kantakaupungin asukastiheyttä on nostettava. Tämä täytyisi huomioida rakennettaessa. Lisäksi on panostettava poikkeuksellisella tavalla kevyen liikenteen ja ratikkaliikenteen kehittämiseen.

Tampere on mahtavan mukava asua. Se tarjoaa kaikki keskeiset palvelut, joita tarvitsen. Täällä on kaikki, mutta toisaalta on myös helppo singahtaa maailmalle. Täältä pääsee myös nopeasti ja stressittä matkustamaan myös lentäen. Tulevaisuudessa Tampereelta on myös suora juna/ratikkkayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tämä toimii syöttöreittinä myös muulle Suomelle.

Omat lapseni ovat tuolloin aikuisia. Tampere tarjoaa heille mahdollisuuksia, sillä tarjontaa on. Toisaalta, jos he päättävät lähteä maailmalle, niin minun on helppo singahtaa heidän luokseen.

Eläväinen Kulttuurin kehäkatu

Tampereen kulttuurin kehäkatu on elävä, sykkivä ja hengittävä kulttuurikeskus. Se on fyysisesti bulevardi, puutarhakatu, joka kulkee Itsenäisyydenkadulta Tammelaan ja sieltä Siperiaan ja taas Hämeenpuistoa alas Ratinan vierestä aina Tampere-talolle.

Sen varrelta löytyy kaikki keskeinen kulttuuritarjonta. Esimerkiksi teatterit, museot ja konserttipaikat sijoittuvat tälle akselille. Se olisi hieman kuin Wienin kulttuurikehäkatu. Raitiovaunu kulkisi myös kehäkatua. Matkustaminen olisi helppoa. Hop in, hop off.

Eri kulttuurilajit, niin ala- kuin yläkulttuuritkin, kohtaavat alueella. Kaikille on tarjolla jotain. Kulttuuria tarvitaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Se on osa perushyvinvointia. Tampere on tuolloin vetovoimainen sivistyskaupunki.

Monipuolinen ja värikäs Tampere-talo

Tampere-talon yhteydessä on hotelli ja Muumilaakso on laajentunut. Tampere-talolla on värikäs ja tiivis yhteistyö eri yhteisöjen kanssa. Se on aina auki oleva kulttuurikeskus. Se tarjoaa runsaasti sekä maksullisia että maksuttomia tapahtumia. Tampere-talo on vähän kuin Lontoon Southbank centre. Se on myös kaksinkertaistanut kongressikävijämääränsä.

Maantieteellisesti Tampere on parhaassa keskiössä. Tuolloin neljä viidesosaa suomalaisista asuu kahden tunnin päässä Tampereelta. Tampereella rakennetaan kulttuurin saralla mielenkiintoisimmat ja jännittävimmät produktiot. Tampere tarjoaa edelleen loistavia tapahtumia ja niihin tullaan sankoin joukoin myös ulkomailta.

Yhdyskuntarakennetta on suunniteltava myös nuorille

Millainen on Minun Tampere nuorille? Sitä kannattaisi kysyä, sillä heissä kasvaa uusi tamperelaisuus. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kukaan ei koordinoi kaupunkirakennetta kokonaisvaltaisesti nuorten näkökulmasta.

Rantaväylän tunnelipäätöksen alla huomasin, että Onkiniemen skeitti-/bmx –puisto poistettiin vähin äänin. Rata oli alueen lähiliikuntapaikka vuodesta 1997, mihin nuoret kulkivat kauempaakin esimerkiksi Lentävänniemestä. Nyt siitä on vain muistona adressit-sivustolla 23 nimen listaus. Sielläkin silti tiedetään yhdessä kommentissa, että Oulussa osataan tehdä jotain oikein.

Lentävänniemessä on ollut aktiivisia nuoria. He rakensivat aikanaan itse oman radan Niemenrannan kylkeen ja se olikin ahkerassa käytössä. Mutta valitettavasti kun aluetta alettiin rakentaa, se vedettiin matalaksi ensimmäisenä. Tilalla ei ole ollut pariin vuoteen silti mitään vaan tasainen savimaa puhumattakaan, että jotakin korvaavaa olisi rakennettu alueelle.

Nyt kun Niemenrantaa kehitetään, pitäisi nuoret ottaa mukaan ideoimaan, millainen ympäristö mahdollistaa nuortenkin vapaa-ajan harrastamisen tai vain yhdessä olemisen. Nuoria voi ottaa mukaan paitsi ideoimaan ja suunnittelemaan sekä tekemään itse. Somen välineitä kannattaa hyödyntää koska siellähän nuoret ovat. Näin yhdessä aikaan saatu paikka pysyisi myös kunnossa kun se koetaan omaksi.

Ritva Asula-Myllynen, HM

Kehittämispäällikkö
Länsi-Alvarin jäsen
Tampere

 

"Tammerfors Hotel Central 26/8 1913”

Postikortti vuodelta 1913, kuvassa Hämeenkatu 24...16.

Kaupungit ovat kaupan, hallinnon ja kulttuurin keskuksia. Kaupungissa asuvat, asioivat ja työskentelevät ne ihmiset, joille on hyötyä elää lähellä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Väestökasvu on luonnollista houkuttelevalle kaupungille. Kasvun tuoma muutos voi olla hallittua tai hallitsematonta. Etäisyyksien minimointi, kävelyetäisyys on kokonaistaloudellista. 

Vuonna 1913 Tampereella oli 40 000 asukasta. Postikortin valokuvassa vasemmasta laidasta lähtien näemme seuraavat rakennukset:

• Hämeenkatu 24 oli yksikerroksinen Scala elokuvateatteri (1911). Sen tilalla on nykyään 6-kerroksinen Yhdyspankin talo (1937)
• Hämeenkatu 22 edusti jo sata vuotta sitten korkeata rakentamista. Viisikerroksinen Tampereen Osake-Pankin talo (1905-) on edelleen Hämeenkadun katukuvassa. 
•  Kuninkaankadun itäpuolella oli Blomin nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus (1906). Tilalla on nykyään 7-kerroksinen entinen Stockmannin tavaratalo (1955). Hämeenkatu 20:n katutasossa on nykyisin mm. ruotsalaisia vaatekauppoja. 
•  Hämeenkatu 18 oli kaksikerroksinen Kangashallien rakennus (1907). Rakennusta korotettiin neljällä kerroksella jo vuonna 1926. Osattiin sitä täydennysrakentamista ennenkin. 
• Viimeisellä tontilla ennen Keskustoria on Hämeenkatu 16. Vuonna 1913 Hämeenkadun puolella oli vankilarakennus (1873), VPK:n kalustohuone (1888) ja Raatihuone (1890). Vankila ja kalustohalli ovat saaneet väistyä 2–7-kerroksisen Kauppa-Hämeen (1964) tieltä. Raatihuone seisoo edelleen ylväänä Keskustorin laidalla. 

Vuonna 1913 Tampere oli kansainvälinen kaupunki. Suomi oli tuolloin vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Astrid kirjoittaa Annalle Ruotsin Norrköpingiin, että hän on kulkenut junalla Turusta Tampereelle ja jatkaa illalla Vaasaan. Rautatie yhdisti Tampereen muuhun maailmaan.

Vuonna 2013 Tampereella oli 220 000 asukasta. Mikäli väestökasvu jatkuu edellisten vuosikymmenien mukaisesti, on vuonna 2040 Tampereella lähes 280 000 asukasta. Uskon, että Tampere on vielä silloinkin haluttu paikka elää.

Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, raitiotiehanke, Tampereen kaupunki