joulu

joulu

torstai 14. elokuuta 2014

Minun Tampereeni 2040: Ihmisen ja ilmaston Tampere




Vuonna 2040 tulen olemaan melkein 90-vuotias jos olen vielä hengissä. En kuitenkaan osaa ajatella kaupunkia 90-vuotiaan näkökulmasta. Haaveilen kaupungista, joka olisi hyvä sen ikäiselle kuin olen, tai olen ollut.

Haaveitteni Tampere on hyvä kahdelle iille, ihmiselle ja ilmastolle.
Ihmiselle kaupunki on hyvä ainakin seuraavilla tavoilla. Ensinnäkin kaupungissa viihtyy. Vapaa-aikana kaupungissa voi rentoutua muullakin tavoin kuin menemällä ravintolaan, elokuviin tai muuhun maksettuun ajanviettopaikkaan. Rakennetun ympäristön lomassa on henkireikiä, viherkäytäviä ja niiden kautta pääsee keitaisiin, joissa sielu lepää.

Keskustan keskeisen keitaan muodostaa Tammerkosken sekä Pyhäjärven ja Näsijärven rantojen kokonaisuus. Rantatunnelin myötä keskusta on taas yhteydessä Näsijärveen. Kävelyreitit kosken molemmin puolin kulkevat Näsijärveltä Pyhäjärvelle kosken rantaa myötäillen. 

Tammerkoskesta on tullut suosittu ja maankuulu ulkoilualue, jossa voi lenkkeillä tai kävellä ja pysähtyä kalastamaan, käydä ulkoilmakonsertissa, piipahtaa monenlaisiin museoihin sekä ravintoloihin ja kahviloihin. Lisäksi Koskipuistossa järjestetään huhtikuusta syyskuuhun kirpputori joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina. 

Keskustassa on uimaranta, Eteläpuistossa tai Ranta-Tampellan rannassa, tai molemmissa. Muutkin rannat on kaavoitettu siten, että itse ranta jää yhteiseen käyttöön, vaikka rantojen lähistölle onkin 2000-luvulla rakennettu kerrostaloja. Rannoilla voi oleskella ja järjestää erilaisia tapahtumia. Rantoja myötäilevät kävely- ja pyöräväylät lähtevät keskustasta molempiin suuntiin ja niitä myöten pääsee lännessä Raholaan ja Lielahteen ja eteenpäinkin, idässä Tasanteelle ja Olkahisiin, etelässä Härmälään. 

Vanhojen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkaminen lopetettiin 2010-luvulla, kun ymmärrettiin niiden arvo kaupungin tunnelmalle.

Toiseksi kaupungin päättäjät ajattelevat päätösten vaikutusta ihmisten terveyteen. He ovat ymmärtäneet, että kaupungin taloudellekin on parempi pitää huolta terveydestä kuin hoitaa sairauksia. Näin varsinaisen terveydenhoidonkin rahat on saatu riittämään paremmin. 

Kaupungin päättäjät ovat ymmärtäneet arkiliikunnan merkityksen terveydelle. Sen lisäksi, että kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla on tehty kävely ja pyöräily miellyttäväksi ja houkuttelevaksi, arkiliikuntaa ajatellaan suunnittelussa laajemminkin. Kaupunki laati 2010-luvulla erityisen liikuntakaavan, jossa kartoitettiin arkiliikunnan näkökulmasta kävely- ja pyöräilyreitit, puistot, koulujen pihat ja asuma-alueet, ja laadittiin suunnitelma siitä miten erilaisia ympäristöjä kehitetään paremmin arkiliikuntaa ja samalla terveyttä tukeviksi. 
 
Arkiliikuntaa edistävä ympäristö tarjoaa myös lapsille hyvät mahdollisuudet leikkeihin. Se on lapsille hauskempi ja turvallisempi kuin ennenvanhainen autojen hallitsema kaupunkitila.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti